
Korona on taitopeli, joka muistuttaa pienoisbiljardia: puisella neliön muotoisella laudalla lyödään litteitä, keskeltä reiällisiä nappuloita laudan nurkissa oleviin pusseihin. Lyöminen tehdään isommalla nappulalla, jota kutsutaan limpuksi. Tässä oppaassa käydään läpi koronan historia, säännöt, välineet ja erikoissanasto – ja vastataan kysymykseen, jota moni etsii: miten koronaa tai sen sukulaispeliä carromia voi pelata netissä.
Pikafaktat
| Pelin tyyppi | Taitopeli, muistuttaa pienoisbiljardia |
|---|---|
| Sukulaispelit | Intialainen carrom, latvialainen novuss |
| Suomeen | Turku, 1926 (O.Y. Huonekalutehdas ja Sorvimo) |
| Ensimmäinen sääntökirja | Yrjö Halme, 1929 |
| Pelaajamäärä | 2–4 pelaajaa |
| Nappuloita pelaajaa kohti | 8 |
| Laudan mitat | 91,44 × 91,44 cm, korkeus 7,5 cm |
| Lyöntinappula | Limppu (myös lätkä, iso, molo, plutsi) |
| Lajiliitto | Suomen Koronaliitto (perustettu 2013) |
Korona on nappulapeli, jossa tavoitteena on saada omat nappulat laudan kulmissa oleviin pusseihin ennen vastustajaa. Pallojen sijaan pelataan litteillä pyörylöillä, joiden keskellä on reikä. Jokaisella pelaajalla on omat nappulansa, ja ne pussitetaan tökkäämällä niitä isommalla lyöntinappulalla eli limpulla. Peli ei vaadi sähköä, nettiä eikä erillistä taitotasoa aloittamiseen, mikä tekee siitä suositun koko perheen ajanvietteen.
Korona on sukua kahdelle muulle pelille. Sen esikuvana pidetään intialaista carromia, ja Latviassa samaa peliä kutsutaan nimellä novuss, jota siellä pidetään kansallispelinä. Pelit eroavat toisistaan laudan koon, nappuloiden ja joidenkin sääntöjen osalta, mutta perusidea on kaikissa sama: nappulat sormin tai lyöntinappulalla pusseihin.
Koronan tarkasta alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta peli juontaa juurensa intialaiseen carromiin. Pohjoismaihin vastaavia pelejä tuli jo 1920-luvun alkupuolella, ja aikalaislehdistön perusteella peli saattoi levitä Suomeen ja Ruotsiin jo ennen kuin se vakiintui Latviassa ja Virossa.
Suomessa koronan suosio lähti liikkeelle Turun seudulta vuonna 1926. O.Y. Huonekalutehdas ja Sorvimo alkoi valmistaa pelilautoja ja puisia nappuloita syksyllä 1926 joulumyyntiin, ja peliä myytiin nimellä ”Nippa- eli Corona-peli”. Seuraavana vuonna peliä myytiin jo Helsingissä urheiluliikkeissä, ja Suomen Kuvalehti esitteli sen lukijoilleen. Ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1928.
Pelin ensimmäisen sääntö- ja ohjekirjan kirjoitti urheilutoimittaja Yrjö Halme vuonna 1929. Nykyään lajin kattojärjestönä toimii vuonna 2013 perustettu Suomen Koronaliitto, joka ylläpitää kilpailusääntöjä ja järjestää turnauksia. Korona on siis sekä rento kotipeli että kilpaurheilulaji.
Koronan tavoite on yksinkertainen: pussita kaikki omat nappulasi laudan kulmien pusseihin ennen vastustajaa. Säännöt ovat helpot oppia, mutta pelissä riittää opittavaa pitkäksi aikaa. Alla säännöt vaihe vaiheelta.
Jokaisella pelaajalla on pelin alussa kahdeksan omaa nappulaa. Ne asetetaan riviin pelaajan omaa puolta vastapäätä olevalle reunalle, reunan keskikohdan molemmin puolin. Nappulat sijoitetaan mahdollisimman lähelle reunan keskellä olevaa viivaa, jotta aloitusasetelma on tasapuolinen.
Limppu eli lyöntinappula asetetaan pelaajan vuoron alussa pelaajan oman puolen viivalle. Viivan tulee näkyä limpun reiästä, ja vuoron lopuksi limppu nostetaan pois laudalta. Toisin kuin biljardissa, lyönti tehdään aina siltä reunalta, jolla pelaajan omat nappulat ovat alussa – limppua ei saa lyödä miltä tahansa laidalta. Perinteisesti lyöntiin käytetään tikkua, jonka koko asettuu rumpupalikan ja biljardikepin välimaastoon, mutta kotioloissa limppua tökätään usein sormella.
Jos pelaaja onnistuu pussittamaan oman nappulansa, hän saa uuden lyöntivuoron. Laudalta pois lentänyt nappula palautetaan takaisin pelialueelle (yleensä keskiympyrälle), eikä sitä menetetä. Jos limppu menee pussiin tai lentää laudalta, pelaaja nostaa yhden pussittamansa nappulan takaisin laudalle rangaistuksena. Kun pelaaja pussittaa oman nappulan, joka on lähellä pussia, hänen tulee monissa sääntöversioissa sanoa ”omat” ennen lyöntiä. Peli päättyy, kun kaikki omat nappulat on pussitettu.
Koronassa kannattaa tavoitella useamman nappulan pussittamista yhdellä lyönnillä. Kun kaksi nappulaa putoaa samalla lyönnillä pussiin, pelaaja saa kaksi uutta lyöntiä samalle vuorolle. Taitava pelaaja voi näin saada peräkkäin monta nappulaa pussiin ilman, että vastustaja pääsee väliin – tässä piilee pelin tärkein taktinen etu.
Koronaa pelataan kahdesta neljään pelaajaa. Kahden pelaajan pelissä molemmilla voi olla kaksi väriä, jolloin nappuloita lyödään useammalta laidalta. Neljän pelaajan nelinpelissä vastakkain istuvat pelaajat ovat samaa joukkuetta ja voivat pussittaa myös parinsa nappuloita.
Kokeneiden pelaajien peliin kuuluu myös epävirallisia taktiikoita, kuten vastustajan nappuloiden lyöminen tämän lyöntiviivan taakse – tätä kutsutaan arkikielessä ”possuksi”. Se vaikeuttaa vastustajan peliä, koska limppua saa lyödä vain omasta viivasta lähtien. Tällainen temppu onnistuu käytännössä vain taitavimmilta pelaajilta, eikä se ole kovin yleistä, varsinkaan jos lauta on hyvin liukas.
Perinteisen koronalaudan mitat ovat 91,44 cm × 91,44 cm (eli kolme jalkaa × kolme jalkaa), ja laudan korkeus on 7,5 cm. Kaupoista löytyvät nykyaikaiset pelilaudat ovat usein hieman pienempiä, tyypillisesti 80 × 80 cm tai 88 × 88 cm, joten mitat vaihtelevat valmistajan mukaan. Lauta on rajattu matalin reunoin, ja jokaisessa nurkassa on pussi.
Laudan liukkaus on tärkeä pelattavuudelle: nappuloiden tulee liukua kevyesti. Liukkautta lisätään perinteisesti sirottelemalla laudalle hienojakoista jauhetta, kuten perunajauhoa. Välineisiin kuuluvat lisäksi pelaajien omat nappulat, lyöntinappula eli limppu sekä usein lyöntitikut.
Sana korona tarkoittaa auringon kruunua eli auringonkehrän ympärillä näkyvää leiskuntaa. Pelissä käytetään useita omia nimityksiä, jotka kannattaa tuntea:
Koronaa voi pelata usealla eri tavalla, ja säännöissä on pieniä paikallisia eroja. Yleisimmät pelimuodot ovat seuraavat:
Muunnelmat koskevat usein myös sitä, mihin laudalta pois lentänyt nappula palautetaan: keskelle, vastustajan valitsemaan kohtaan keskiympyrän kehällä tai ympyrän sisään. Kannattaa sopia käytettävät säännöt pelikavereiden kanssa ennen pelin alkua, jotta erimielisyyksiltä vältytään.
Korona, carrom ja novuss ovat saman peliperheen jäseniä, mutta niissä on selviä eroja. Carrom on intialainen esikuva, jossa kevyitä nappuloita napsautetaan tyypillisesti suoraan sormella pienehköllä laudalla. Korona on näistä suomalainen muunnelma, jossa käytetään isompaa lyöntinappulaa eli limppua ja usein lyöntitikkua. Novuss puolestaan on Latvian kansallispeli; se muistuttaa koronaa, mutta lyöntiin käytetään vinoa lyöntikeppiä ja säännöt ovat tarkasti kilpailullistetut. Kaikissa kolmessa tavoite on sama: saada omat nappulat laudan kulmien pusseihin.
Koronaa itseään ei juuri pelata netissä, mutta sen esikuvaa carromia voi pelata verkossa ilmaiseksi sekä selaimessa että puhelinsovelluksilla. Pelit ovat sääntöjen puolesta hyvin lähellä koronaa, joten ne sopivat erinomaisesti harjoitteluun ja ajanvietteeksi silloin, kun oikeaa pelilautaa ei ole käsillä. Verkossa voi pelata joko tekoälyä tai muita ihmisiä vastaan, ja monet palvelut tarjoavat yksityishuoneita, joissa voi haastaa kaverin.
Kyse on taitopeleistä, ei rahapeleistä: voiton ratkaisee harjoittelu ja tarkka lyöntitekniikka, ei sattuma. Alla olevassa vertailussa on muutama turvallinen ja ilmainen tapa pelata carromia netissä. Jos etsit ilmaisia pelejä laajemmin, myös netin suosituista peleistä on tehty monia versioita, joista osan voi pelata selaimessa. Mobiilipelaamisesta kiinnostuneille sopii myös juttu siitä, miten voi pelata missä vain milloin vain.
Vertailu
| Palvelu | Alusta | Hinta | Pelimuoto |
|---|---|---|---|
| Carrom Stars.io (CrazyGames) | Selain (PC ja mobiili) | Ilmainen | Reaaliaikainen moninpeli, yksityishuoneet |
| Carrom Multiplayer (Poki) | Selain | Ilmainen | Moninpeli ja tekoälyvastustaja |
| Carrom Pool: Disc Game (Miniclip) | iOS- ja Android-sovellus | Ilmainen (sis. ostoksia) | Moninpeli ja offline-peli |
Aloittelijat tekevät koronassa muutamia toistuvia virheitä, jotka kannattaa tiedostaa heti alussa:
Korona sopii kaikenikäisille, sillä säännöt oppii nopeasti eikä peli vaadi erityisvälineitä laudan lisäksi. Se on hyvä valinta perheille, kaveriporukoille ja niille, jotka pitävät tarkkuutta ja taktiikkaa vaativista pöytäpeleistä, kuten biljardista. Kilpailullisesti suuntautuneille korona tarjoaa myös turnaustoimintaa lajiliiton kautta. Koska kyse on taitopelistä, se eroaa selvästi rahapeleistä – vastaavaa taktista pohdintaa löytyy esimerkiksi korttipeleistä, joista kertovat baccaratin historia ja blackjackin strategia.
Korona ja carrom ovat taitopelejä, joita pelataan tyypillisesti ilman rahapanoksia. Netissä pelattavat carrom-sovellukset ja -selainpelit ovat yleensä ilmaisia, vaikka osa sisältää vapaaehtoisia sovelluksen sisäisiä ostoksia. Jos kuitenkin pelaat rahapelejä, pidä mielessä, että ne on tarkoitettu vain täysi-ikäisille (18+) ja viihteeksi, ei tulonlähteeksi. Aseta itsellesi raha- ja aikarajat etukäteen. Suomessa maksutonta tukea ja neuvontaa pelaamisen hallintaan tarjoaa Peluuri (puhelin ja chat), ja tietoa rahapelihaittojen ehkäisystä löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Lisää aiheesta löydät sivuiltamme: turvallisen rahapelaamisen opas ja vastuullinen pelaaminen.
Lähteet
Korona ja carrom ovat läheistä sukua ja perusidea on sama: nappulat pussitetaan laudan kulmiin. Carrom on intialainen esikuva, jossa nappuloita napsautetaan usein suoraan sormella, kun taas suomalaisessa koronassa käytetään isompaa lyöntinappulaa eli limppua. Laudan koossa ja joissakin säännöissä on eroja.
Jokaisella pelaajalla on pelin alussa kahdeksan omaa nappulaa. Lisäksi käytössä on lyöntinappula eli limppu, jolla omat nappulat pyritään saamaan pusseihin.
Perinteisen koronalaudan mitat ovat 91,44 × 91,44 cm ja korkeus 7,5 cm. Kaupallisten pelilautojen koko vaihtelee, ja yleisiä kokoja ovat esimerkiksi 80 × 80 cm ja 88 × 88 cm.
Koronan sukulaispeliä carromia voi pelata netissä ilmaiseksi selainpeleinä ja mobiilisovelluksina. Monet palvelut tarjoavat moninpelin muita pelaajia vastaan sekä pelin tekoälyä vastaan, ja osassa on vapaaehtoisia sovelluksen sisäisiä ostoksia.
Koronan esikuvana pidetään intialaista carromia. Suomeen peli levisi Turun seudulta vuonna 1926, ja Latviassa samaa peliä kutsutaan nimellä novuss, jota pidetään siellä kansallispelinä.