Korona on biljardin kaltainen peli, jossa kiekon muotoisia nappuloita lyödään pelialueen jokaisessa nurkassa sijaitseviin purkkeihin. Pelin puinen lauta on rajattu matalin reunoin ja siitä on tietyissä piireissä tullut suosittu peli. Koronaa voi pelata myös verkossa ja kerromme sen säännöistä tässä artikkelissa tarkemmin.
Koronan syntysijasta ei ole täyttä varmuutta, mutta sen on arveltu olevan lähtöisin intialaisen carrom-pelin pohjalta. Sen myös luullaan kehittyneen Virossa ja Latviassa, jota sitä pidetään novuss-nimen alla kansallispelinä.
Suomessa koronapelin suosio alkoi levitä Turusta vuonna 1926, jossa eräs liike valmisti pelilautoja kyseisen vuoden joulumyyntiin. Se sai hyvän vastaanoton myös Helsingissä, jossa paikalliset urheiluliikkeet myivät niitä jo seuraavana vuonna.
Ota haltuun koronan säännöt
Korona tunnetaan siis biljardin kaltaisena pelinä ja sitä pelataan neliskulmaisella laudalla. Pallojen sijaan pelissä pelataan lättänillä pyörylöillä, joiden keskellä on reikä. Jokaisella pelaajalla on oma pyörylät ja ne tulee syöttää kulmissa oleviin aukkoihin tökkäämällä niitä isommalla pyörylällä. Tätä isoa pyörylää kutsutaan limpuksi. Kerromme koronapelin muiden osa-alueiden nimityksiä artikkelissa myöhemmin.
Pelin alussa kaikki pienet pyörylät asetetaan laudan reunaa vasten, eli pelaajan oman puolen vastakkaiselle reunalle. Pyörylöiden tulee sijoittua mahdollisimman lähelle viivaa, joka sijaitsee reunan keskivälissä.
Limppu asetetaan jokaisen pelaajan vuoron alussa pelaajan puolen viivalle. Asetuksessa viivan tulee näkyä reiästä ja vuoron lopussa se otetaan pois laudalta. Jos pelaaja onnistuu pussittamaan oman pyörylän, saa hän uuden vuoron. Poikkeuksena tässä on, jos pyörylä menee oman reunan pussiin eikä pelaaja ole ehtinyt sanoa ”oma” ennen lyöntiään. Laudalta pois lentänyt pyörylä laitetaan keskirinkulalle ja limpun mennessä pussiin, nostetaan sieltä yksi oma pyörylä takaisin laudalle. Kun kaikki on pussittanut omansa, peli voidaan todeta päättyneeksi.
Koronan pelaajamäärät
Koronassa voi pelata kahdesta neljään pelaajaa. Kahdestaan sitä voi pelata siten, että molemmilla pelaajalla on kaksi väriä, jolloin pelaajat voivat lyödä kiekkoja miltä tahansa laidalta. Jos koronaa pelaa kokenut pelaaja, saattaa hän tehdä vastustajalleen niin sanottuja possuja. Possuilla tarkoitetaan toisen pelaajan pyörylöiden lyömistä lyöntiviivansa taakse. Tämä vaikeuttaa pelaamista, koska limppua saa lyödä vain omasta viivasta lähtien.
Tämä ei kuitenkaan ole kovin yleistä, sillä usein vain taitavimmilla pelaajilla on kyky tehdä tämä ehkä kerran pelissä. Lisäksi tämä ei ole niin ongelmallista, jos koronalauta on hyvin liukas. Koronalaudan tarkat mitat ovat 91,44 cm x 91,44 cm ja se on korkeudeltaan 7,5 cm. Liukkauden takaa perunajauhottaminen.
Yhden lyönnin tuuri
Koronapelissä voi voittaa todennäköisemmin, jos yhdellä lyönnillä onnistuu saamaan useampia pyörylöitä pussiin. Tämä tuo pelaajalle loistavan etulyöntiaseman, sillä silloin pelaaja saa myös useampia uusintalyöntejä. Kun kaksi kiekkoa saadaan yhdellä lyönnillä, antaa se kaksi uutta lyöntiä samalle vuorolle. Tämä voi aiheuttaa suurta harmia vastustajalle, koska pelaaja voi saada huomattavan määrän kiekkoja pussiin ilman vastustajan toimintoja.
Koronan nimityksiä
Korona tarkoittaa auringon kruunua, eli se on leiskuntaa, joka tapahtuu varsinaisen auringonkehrän ympärillä. Koronapelissä käytetään useita eri nimityksiä eri työkaluille, joita pelaajan kannattaa selvittää tietääkseen mistä puhutaan. Lyöntinappulaa voidaan kutsua lätkäksi, isoksi ja tässä artikkelissa käytetyksi limpuksi. Pusseja kutsutaan myös purkeiksi, mutta ne ovat yleensä kankaisia pusseja materialtaan.
Aluetta, joka sijaitsee nurkassa purkin takana on joko piippuhylly tai hattuhylly. Pimeä puolestaan on se laidan puoli, jonka suunnasta pelaaja lyö. Merkitys viittaa omiin nappuloihin, jotka matkaavat sitä kohti, jolloin niitä on lyötävä laudan yli kimmottamalla. Jos pelaaja lyö nappulan ulos laudalta, kutsutaan sitä linnuksi tai lattiakiekoksi.